Saanen esitellä uuden perheenjäsenemme!
Vanha Hellaksen piano muutti meille pienen pianistin harrastusvälineeksi.
Saimme alkukesästä mukavaa postia Rauman musiikkiopistolta!
Eevi pääsi sisään ja aloittaa pianonsoiton nyt syksyllä musiikkiopiston kirjoilla!
Mahtavaa!
Eevi on vuoden jo käynyt pianotunneilla.
Meillä oli todella ihana ja hauska järjestely, Eevi kävi nimittäin tunneilla yhdessä kaverinsa kanssa.
Tytöillä oli hauskaa, välillä piirrettiin taululle ja soitettiin lyömäsoittimia.
Mutta eniten kuitenkin sitä pianoa, sen verran mitä 5-vuotiaat jaksoivat keskittyä.
Näiden kahden tapauksessa kyllä aika hyvin. :)
Tosi hienosti Eevi on vuoden aikana oppinut, tästä on hyvä jatkaa!
Opisto-opiskelu "vaatii" kunnon pianon.
Eevi on soitellut tähän asti minun syntikalla,
mikä onkin ollut aivan riittävä, mutta nyt tuli sitten pianon hankinnan aika.
Torista löytyi nätti yksilö parilla sadalla eurolla ja naapurikaupungista.
mikä onkin ollut aivan riittävä, mutta nyt tuli sitten pianon hankinnan aika.
Torista löytyi nätti yksilö parilla sadalla eurolla ja naapurikaupungista.
Hyvällä tuurilla saatiin hyväkuntoinen, ihan suht nätti ja edullinen piano meille!
Vanha rouva Hellas on iäkäs, joskus 70-luvulla myyjän isä on tämän heille hankkinut.
Soitettukin sitä on, ei ole vuosikymmeniä pölyttynyt nurkissa.
Ihanasti soi, vaikkakin pientä epävireisyyttä on havaittavissa.
Pitää antaa pianon kotiutua vähän aikaa ja sitten tilailla virittäjä. :)
Nyt hän muutti meille pienen pianistin käyttöön.
Ja onpa äitikin sillä vähän innostunut soittelemaan taas pitkästä aikaa! :)
- Pia
Onnea musiikkiopistopaikasta! Kahden pienen opistolaisen äitinä vinkkini on, että kannattaa soitattaa läksyt alusta alkaen käytännössä lähes joka päivä (esim. 6 x viikossa) vaikka se kestäisikin vaan 10 min tms. Totta kai opettaja on se, joka ensisijaisesti määrittää kerrat ja keston. Olen itse huomannut, että arjessa jatkuvista läksyistä on joskus hankala pitää kiinni. Toisaalta pieni lapsi edistyy siten paljon nopeammin kuin esim. soittamalla harvemmin (vaikka silloin enemmänkin). Meillä on myös palkittu (esim. raksi läksyistä ja kymmenestä raksista jotain pientä), jos soittamiseen on tullut välillä vaikeampi jakso. Mutta tämä tosiaan vaan sivuvinkkinä - ope varmasti kertoo, mitä odottaa ja toivoo.
VastaaPoistaJuu näin mun piano-opettajaystävänikin on neuvonut. Parempi usein vähän, kuin kerralla paljon. :)
PoistaViimeisen vuoden aikana Eeviä ei ole kauheasti ole tarvinnut patistaa pianon ääreen, on mielellään soitellut läksyjään. Toivottavasti näin jatkuukin.
Kaunis piano ja onnittelut paikasta musiikkiopistola!
VastaaPoistaKiitos! :)
PoistaOnpas kaunis piano ja hei hurjasti onnea musiikkiopistotaipaleelle! Itse sen kokeneena voin kyllä suositella lämpimästi. Kaiken tämän lisäksi pakko sanoa, että ihanan symppis blogi sinulla!
VastaaPoistaKiitos paljon Jasmin! <3
PoistaItsekin olen pianoa soittanut vuosikausia, mutta en musiikkiopistossa.
Opisto-opiskelusta sain makua kuitenkin musaluokkalaisena, kun käytiin teoriaopinnot opistolla. :)
Tolla pääsee sitten soittelemaan ja vaikka tekemään omia biisejä;)
VastaaPoistaPaljon on soiteltu ja pikkusiskokin on harjoitellut itsekseen soittamista. :)
Poista